lauantai 30. tammikuuta 2016

Ajopelko ja sen selättäminen

Kun vuosi sitten vaihdoin työpaikkaa, edessä oli uuden työtehtävän lisäksi myös toinenkin haaste - autolla ajaminen. Olen saanut ajokortin aikanaan heti kun oli mahdollista, mutta ollut autoton lähes aikuisikäni. Olin tilanteessa jossa autolla ajaminen hirvitti ja jo ajatus siitä oli vastenmielinen, mutta olin myös täysin kypsä roudaamaan lapset töihin mennessäni kävellen tai pyörällä sateessa ja pakkasessa.

Mikä siinä autolla ajamisessa sitten pelotti. Se että voi aiheuttaa muille vahinkoa, mäkilähdöt, parkkeeraus ja avuttomuus, jos autoon tulee jotain.

Missä nyt mennään. Ajan töihin kesät, talvet. En enää pelkää, mutta varovainen ja oman osaamattomuuden tunnistava olen edelleen. Minua auttoivat automaattivaihteinen auto, mieheni ja muiden läheisten kannustava asenne ja autolla ajaminen. Hyvänä kannustimena toimi myös uusi työ ja helpommat työmatkat, mahdollisuus viedä tytöt helposti harrastuksiin ja vapaus mennä ostoksille sekä kirppiksille itsenäisesti. 

Haasteena on vielä moottoritiellä ajaminen, sitä vältän viimeiseen asti. Auton tankaaminen, katsastus ja huollot ovat vielä haltuun ottamatta.

Yllättävää on ollut huomata että minusta tuli Ouluun juuri valmistuneen parkkiluolan aktiivinen käyttäjä heti ja se miten mukava autossa on kuunnella musiikkia (olit oikeassa Kirsi). Autoilu on myös harmillisen hinnakasta.

Parhaimmat neuvot muille ajopelkoisille: hanki automaattivaihteinen auto, lähde vain ajamaan ja tiesithän että autokoulusta on mahdollisuus ostaa ajotunteja, vaikka kortti jo olisikin. Turvallista ja sujuvaa matkaa!



6 kommenttia:

  1. Automaatilla ajaminen on hurjan paljon helpompaa. Ei tarvii miettiä millon auto sammuu, mikä vaihde vaihtaa ja paljonko kytkintä käyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä, voi keskittää huomion täysin siihen mitä liikenteessä tapahtuu.

      Poista
  2. Olen kerran ajanut automaattivaihteisella autolla ja huoletonta ja helppoa se kieltämättä oli. Oma autoni ei kuitenkaan ole automaattivaihteinen, vaan ihan tavallinen, enkä pidä sillä ajamista mitenkään hankalana. Rakastan autolla ajoa, paitsi taskuparkkeerausta; se ei tahdo sujua, vaikka mulla on ajokortti ollut jo yli kolmekymmentä vuotta ja olen ajanut jatkuvasti. Harjoitella pitäisi!

    Turvallisia ja nautinnollisia ajoja sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan taskuparkkeeraus, en edes tiedä osaanko, koska haen aina toisenlaisen parkkipaikan. :) Ilmeisesti tuottaa vaikeuksia muillekin, koska insinöörit ovat kehitelleet automaattisen parkkiapurin uusiin autoihin.

      Poista
  3. Mä oon taas ihan paniikissa, kun kesällä pitäis ajaa automaattivaihteilla Kanadassa. Keppivaihde ja kytkin on mun turvani... :D

    Ja toi tankkaus...se meidän opiskeluaikainen tankkauskerta naurattaa vieläkin... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulet ihastumaan sen helppouteen.
      Siinä tankkauksessa oikein kulminoitui mun hahmotushäiriö,
      en ymmärrä peilikuvaa enkä kiertoa :)

      Poista

Kiitos kommentista!
Roskapostien takia sanavahvistus käytössä, anteeksi vaiva.