ja kuinka sitten kävikään...
Luin My Second Hand Life -Maijun tärpit kirppiskierrokselle ja allekirjoitan nuo ohjeet. Tosin ei mulla tule käytyä kirpputorilla kuin 1-3 kertaa kuussa. No, nämä ohjeet mielessä lähdin matkaan ja kiireesti tein omasta mielestä hyviä ostoksia noin 30 eurolla.
Kotona rupesin kuvaamaan löytöjäni. Huomasin että vielä en ole kirpistelyn taitoja kunnolla sisäistänyt. Marimekon Unikkopurkeista löytyi hintalapun alta hankautumia. Saako muuten hintalapulla peittää virheitä kysyy epätietoinen? Minä luulin tehneeni superlöydön näin Unikon juhlavuotena. Tämä versio Unikosta kun miellyttää erityisen paljon. No, laitetaan purkit kylpyhuoneen kaappiin.
Kilta -sarjan keltainen vihannesvati oli mielestäni ihana. Kotona, hintalapun alta, paljastui tummentuma, joka ei lähde ihmesienellä eikä pesukoneessa. No, kait siihen voi rairuohon istuttaa. Lisäksi huomasin kotona jo omistavani samanlaisen.
Iittalan Aalto kynttilälyhty oli niin halpa ja houkuttelevan värinen, että oli pakko ostaa. Kotona tarkempi tarkastelu osoitti, että tunnollinen myyjä oli merkannut lyhdyssä olevan särön, jota minä en kiireessä huomannut. Harmi, tämä väri jäi nyt kaivelemaan. Onko hyviä ideoita miten hyödyntää rikkonaista Aalto lyhtyä, betonimuotiksi?
Helene Schjerfbeckin Hiljaisuus kopiossa ei ole mitään vikaa. Paitsi tietty kehyksille pitää tehdä jotain. Katsokaa mitä Plateful of love teki kehyksilleen. Wow.