Keväällä perinteinen kasvimaani muuttui viljelylaatikkopalstaksi. Ideana oli päästä rikkaruohoista eroon ja kokeilla kumppanuuskasveja. No, rikkaruohot rehottaa ja joudun ensi keväänä tekemään homman paremmin katekankaita käyttäen. Kumppanuuskasvien kanssa on ollut sellaista ongelmaa, että kasvien korkeuserojen vuoksi matalammat kasvit meinaa tukehtua korkeiden alle.
Mutta kyllä siellä kasvua ja kukoistustakin tapahtuu. Sokeriherne 'Gigante Svizzero' upeanväriset kukat ilahduttavat. Kehäkukkien ja tillin yhdistelmä on kaunis klassikko. Krassi kukoistaa. Härkäpavun kukat ovat vaatimattomat, mutta tuoksu huumaava. Kesäkurpitsojakin saadaan, vaikka toisen taimen kukat hävisivät jonnekin.
Kumppanuuskasvit on mulle ihan uus tuttavuus. Täällä taidetaan saada ihan just ensimmäisiä maistiaisia kasvimaalta :)
VastaaPoistaOmasta maasta maistuu niin hyvältä.
PoistaHuomasin blogistasi että olit ollut Rompepäivillä.
Meidän pitää tehdä treffit ensi kesäksi sinne.
Nyt mulla jäi väliin perhepiirissä sattuneen poismenon vuoksi.
Onpa hienot kuvat! Kesäkurpitsat näyttävät herkullisilta, ja niiden kukat vasta herkkua ovatkin :)
VastaaPoistaMietin juuri osaisinko niitä itse laittaa.
PoistaJos toisen taimen kukat eivät olisi hävinneet voisin harkita,
nyt en taida raskia, vaan odotan kesäkurpitsoja.
Kukkia voi käyttää pienikokoisten kesäkurpitsoiden päästä, jolloin ei mene mitään hukkaan :) Italiassa kesäkurpitsat syödään aina ennen kuin ne pääsevät pullistumaan ja sisällä olevat siemenet kasvamaan isoiksi.
PoistaKasvatan ekakertaa kesäkurpitsaa, joten kaikki ohjeet on tervetulleita.
PoistaTosiaan kun tarkemmin katsoo, kurpitsa kasvaa kukan pohjasta
ja jos kukan poistaa niin kurpitsahan jää.
Pitää ruveta etsimään reseptiä, jotta saa herkutella.