Huusin kesällä pienen keltaisen Helena Tynellin suunnitteleman Pala maljakon. Huutokaupassa oli myös isompi malli, mutta sitä en onnistunut saamaan. Olin muutama vuosi aiemmin nähnyt jonkun sisustuslehden kotijutussa kaksi Pala maljakkoa päällekkäin asetettuna ja tiesin kuvan nähdessäni että tuollaiset saalistan joskus vielä omaan kotiinkin. Kirpparilla onnisti, nyt on Palaa kahdessa koossa.
Tuo kulmikkuus viehättää, vaikka käytön jälkeen, pesuvaiheessa se tuottaa suurta tuskaa. Voi olla että silti näitä tulee hankittua vielä muutama lisää. Värejä ja kokoja on useita tarjolla. Kuvissa ovat mukana myös Saara Hopean Näppylä maljakko ja kevään ensimmäiset perunanarsissit.
Oih miten ihania. Mikähän noissa maljakoissa itselläkin viehättää kun niitä pitää haalia kotiin tuon tuostakin.
VastaaPoistaTai maljakoissa yleensä ;)
PoistaMaljakoita on aivan tarpeeksi, mutta en saa niistä tarpeekseni.
Minua puhuttelee Palassa ainakin kulmikkuus, värit ja pinottavuus.
Kauniit maljakot!
VastaaPoistaKiitos Hannele.
PoistaMun äidillä on noita ko. maljakoita hurja kokoelma ja ne on kyllä todella kauniin veikeitä :-D
VastaaPoistaMinun lähipiirissä ei tätä mallia ole,
Poistavaikka Riihimäen maljakoita muuten löytyykin sukulaisten hyllyistä.
Jotain selittämättömän veikeää näissä on.
Nuo Palat on kivoja! Ja en ole tajunnutkaan, että niitä voi pinota tuolla tavalla. Olen itsekin näitä katsellut kirppiksellä, mutta yhtään ei (vielä) kotoa löydy.
VastaaPoistaMinulle kolahti Palat silloin kun näin että ne voi pinota :)
Poista