maanantai 20. helmikuuta 2017

Arabia Vegeta

Viikonloppuna oli Oulussa toisetkin antiikki- ja keräilymessut. Koska olin flunssaisena unohtanut ostaa monta välttämätöntä tavaraa, vierailimme kauppareissun ohessa myös näillä ilmaisilla messuilla Raksilassa. Tarjontaa oli täälläkin mukavasti. 

Päädyin ostamaan pitkään ihailemani Arabian Vegeta-sarjasta suorakaiteenmuotoisen tarjoiluvadin. Lasitteessa on hieman huomauttamista, mutta on se raikkaan kaunis. Kuvio on tietysti Esteri Tomulan kynästä vuosilta 1961-69. Tämä astia lojuu nyt keittiön ruokapöydällä tuomassa keväistä iloa arkeen.




 

Vegeta tarjoiluvati | Arabia 
Essence kaadin | Iittala
sinappiastia malli KA | Arabia
Teema Purnukat | Iittala



sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Marimekko Kuja

Viikonloppuna oli Antiikki- ja keräilymessut Oulun Maikkulassa. Pakkohan siellä oli piipahtaa kun noin liki tulevat messuamaan. Liekö syynä edelleen jylläävä flunssa vai viimeaikaiset 2000-luvun designostokset ettei minulla ollut suurempia ostohinkuja. Jäin jopa miettimään onko kirpistelyinto laantumassa. Nyt houkuttaa karsiminen ja nykydesign. Voiko nämä kaksi asiaa elää symbioosissa kotonani? Miten pitää keräilyvimma järkevissä mittasuhteissa ja hankkia vain tarpeellisia kauniita tavaroita?

Yhden jutun ostin, nimittäin Marimekon peltipurkin olemassa olevien kaveriksi tytöille säilyttimiksi. Purkin hinta oli halpa, mutta tietysti sille tuli hintaa kun piti maksaa pääsymaksu. Metallipurkki on Marimekon ja siinä on Fujiwo Ishimoton kuosi Kuja vuodelta 1976. Minulle on näitä Maripurkkeja puolivahingossa alkanut kertyä kylpyhuoneen ja tyttöjen hyllyille. Kasasin ne yhteen kuvauksia varten selvittääkseni montako niitä oikeastaan onkaan.







Onnimanni | Jatta Salonen 1988
tuntematon kukkainen
Purnukka | Erja Hirvi 2008
Unikko | Maija Isola 1964
Kuja | Fujiwo Ishimoton 1976

torstai 16. helmikuuta 2017

Smaragdi

Näin Stokkan Hulluilla Päivillä Iittalan Lantern valaisimen smargdin värisenä ensi kerran syksyllä ja ihastuin salamana. Tuolloin en valaisinta hankkinut, koska meillähän on vain valkoisia, mustia tai metallisia valaisimia. 

Nyt Oulun Iittala Outlet lopettaa toimintansa nykyisellä paikalla ja siellä on hurjat alet. Kävin katsomassa ihastustani uudelleen ja päätin heittää periaatteet nurkaan ja luottaa vaistooni. Nyt roiman alen myötä valaisin lähti meille ja juurikin smaragdina. Ostinpa sitten Kaasa kynttilälyhdynkin samassa värissä. Kaasoista en alunperin oikeastaan pitänyt, mutta viime jouluna ne jotenkin kolahti. Tosin kuvissa se toimittaa maljakon virkaa, mutta loistavasti.

Oulun Iittala Outlet on vielä tämän viikon auki. Sitten avautuu 24.2. pop-up myymälä Kempeleen Zeppeliinissä. Uudet pysyvät myymälätilat ovat etsinnässä.






















Lantern | Harri Koskinen 1999 | suupuhallettua lasia | smaragdi
Kaasa | Ilkka Suppanen 2015 | suupuhallettua lasia | smaragdi
Iittala Nappula | Matti Klenell 
Arabia Apila | Birger Kaipiainen
Taide | Kirsi Tervo


 

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Rohkea. Ajassa. Aito.

Tänään Pohjois-Pohjanmaan museossa katsomassa perheen kanssa Suomen rakastetuin Koru 80 vuotta -näyttelykiertuetta. Innostuin aivan valtavasti taas näistä Kalevala Korun muinaiskoruista, huippudesignista ja uusista älykoruista, joihin ympätään uusinta teknologiaa. Kokeilimme mm. stresssitasoa mittavaa sormusta. Ja uskomatonta että kaikki tämä tehdään edelleen Suomessa ja vahvasti naisvoimaisesti.

Näitä voisin keräillä ja pieni alku korulippaasta jo löytyykin, kuten varmaan aika monelta teiltäkin. Haavena on Halikon käätykorut, mutta siihin pitää muutama viikkoraha säästää ;) Seuraavaksi näyttely suuntaa Jyväskylään ja Kuopioon. Minulla on muuten nyt edellisessä jutussa kertomastani museohaasteesta koossa 2/12.










video


perjantai 10. helmikuuta 2017

Koeistumassa Paimion tuolia

Olin tällä viikolla työreissulla Viherpäivillä Jyväskylässä, seminaariohjelman ja illallisen välissä karkasin ystäväni Katjan kanssa Alvar Aallon museoon koeistumaan Aalto Paimio nojatuolia nro 41. Onpa se luonnossa pieni ja matala, mutta yllättävän mukava istua. 

Näyttely oli mielenkiintoinen ja soveltuu myös lapsille. Museon perusnäyttely esittelee Aallon tuotantoa pienoismallein, originaalipiirustuksin ja valokuvin. Näyttely esittelee myös Aallon muotoilua interiöörien, lasiesineiden sekä huonekalujen välityksellä. Tunnistat varmaan Villa Mairean pienosmallista.  

Alvar Aalto Museum Shopissa tietysti piipahdettiin ja sekään ei tuottanut pettymystä. Tänne pitää tulla toistekin. Haastankin itseni käymään tänä vuonna ainakin 12 kertaa museossa. Kiitos Katja hyvästä seurasta, muuten Katja otti museohaasteen vastaan. Hän johtaa 4-1 minua.









lauantai 4. helmikuuta 2017

Tynellin Pala

Huusin kesällä pienen keltaisen Helena Tynellin suunnitteleman Pala maljakon. Huutokaupassa oli myös isompi malli, mutta sitä en onnistunut saamaan. Olin muutama vuosi aiemmin nähnyt jonkun sisustuslehden kotijutussa kaksi Pala maljakkoa päällekkäin asetettuna ja tiesin kuvan nähdessäni että tuollaiset saalistan joskus vielä omaan kotiinkin. Kirpparilla onnisti, nyt on Palaa kahdessa koossa. 

Tuo kulmikkuus viehättää, vaikka käytön jälkeen, pesuvaiheessa se tuottaa suurta tuskaa. Voi olla että silti näitä tulee hankittua vielä muutama lisää. Värejä ja kokoja on useita tarjolla. Kuvissa ovat mukana myös Saara Hopean Näppylä maljakko ja kevään ensimmäiset perunanarsissit.







keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Kolaneliöt sormisuolalla

Makean leipominen on minulle melko harvinaista, mutta nyt tuli vastaan resepti, joka oli pakko kokeilla: suolaiset kolaneliöt. Pyrin leipomisessa noudatamaan ohjeita melko tarkasti. Sen verran piti säätää etten löytänyt crunchy maapähkinävoita enkä muscovadosokeria vaan korvasin ne tavallisella maapähkinävoilla johon murskasin mukaan suolattuja maapähkinöitä ja sokerina käytin Lidlin ruokosokeria. 

Tuo kinuskitäytteen keittäminen meinasi olla ihan ylivoimaista. En tiedä miksi, olikohan liian alhainen lämpö, mutta jouduin hämmentämään päällistä lähes tunnin, Usko meinasi loppua, mutta lopputulos oli kyllä kaiken vaivan arvoista.