Kerrankin hyviä uutisia! Alvar, Aino ja Elissa Aallon humaani arkkitehtuuri nimettiin Unescon maailmanperintölistalle Suomesta heinäkuussa 2026. Arkkitehtuuria edustaa 13 arkkitehtuurikohteen sarja, joiden kokonaisuutta kutsutaan nimellä Aalto Works. Muut kohteet ovat Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen hautaröykkiöalue, Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo. Paljon Onnea Suomi, suomalainen muotoilu, arkkitehtuurimatkailu ja tietysti Alvar Aalto säätiö.
Kohteet ovat valmistuneet Suomen kaupunki- ja maaseutualueille vuosina 1928–1988 ja ilmentävät 1900-luvun modernin liikkeen globaalien periaatteiden soveltamista paikallisesti, vastauksina erilaisiin yleismaailmallisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin.
Aalto Works kokonaisuuteen kuuluvat:
- Finlandia-talo, 1962/1967–75, Helsinki
- Kulttuuritalo, 1952–58, Helsinki
- Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, 1953–57, Helsinki
- Alvar Aallon ateljee, 1954–55, 1962–63, Helsinki
- Alvar Aallon kotitalo, 1935–36, Helsinki
- Muuratsalon koetalo, 1952–54, Jyväskylä
- Säynätsalon kunnantalo, 1949–52, Jyväskylä
- Jyväskylän yliopisto, Aalto -kampus, 1951–71, Jyväskylä
- Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, 1951–87, Seinäjoki
- Villa Mairea, 1938–39, Pori
- Paimion parantola, 1929–33, Paimio
- Sunilan asuinalue, 1936–38, 1947, 1951–54, Kotka
- Kolmen Ristin kirkko, 1956–58, Imatra
Olen esiintynyt lapsena Finlandia-talolla ja vieraillut myös Villa Maireassa. Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus sekä Paimion parantola ovat olleet perheemme lomareissujen kohteita vuosina 2018 ja 2025. Vielä on monta mielenkiintoista kohdetta käymättä ja onhan niitä muitakin Alvarin taloja kuin mitä tältä listalta löytyy. Tummennetut tekstit ovat linkkejä upeisiin kuviin ja kohteiden tarkempaan esittelyyn.
_1.jpg)

_1.jpg)
_1.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!
Roskapostien takia sanavahvistus käytössä, anteeksi vaiva.